Yhdessä.
Tämä on vaalisloganini ja asia, johon haluan uskoa.

Olen kuitenkin huolissani tästä ajasta, jossa yhdessä tekemisen määrä on vähenemään päin.

Toimin tyttärieni koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajanaa, ja ikäväkseni olen huomannut yhteisen tekemisen innokkuuden vähenevän vuosi vuodelta. Me vanhemmat olemme mieluusti tuomassa ja kuskaamassa lapsiamme eri paikkoihin, myös vanhempainyhdistyksen järjestämiin tapahtumiin. Mutta jos itse pitäisi tehdä jotain niin, jopas menee vaikeaksi.

Tyttärieni koulussa on reilu 300 oppilasta. Arvaan, että perheitä on noin 150. Siltikin, vanhempainyhdistyksen kokouksissa samat, noin 10 perhettä, osallistuvat kokouksesta ja vuodesta toiseen. Olenko kenties epäonnistunut viestinnässä, eikä kokouskutsu ole tavoittanut kaikkia? Vai todennäköisemmin, ovatko vanhemmat niin kiireisiä, etteivät ehdi suunnittelemaan yhteisiä tapahtumia? Mikä tekisi juuri vanhempainyhdistyksen toiminnasta niin mielekkään, että vanhemmat haluavat osallistua? Kun on niin paljon kaikkea muutakin.

Miten saataisiin passiivisista 140:stä perheestä mukaan edes 10, jotta tekijät välillä vaihtuvat ja saataisiin uusia ideoita.
Kerro minulle, jos tiedät :)

Olen saanut tutustua 2000- luvun nuoriin omien lasteni kautta, sekä myös rakkaassa harrastuksessani partiossa.  Miten upeita, mahtavia ja ideoivia nuoria meillä onkaan! Minä voin opettaa heille jotain elämänkokemukseni perusteella, mutta yhtälailla minä opin nuoriltamme paljon.

Huolestuneena olen seurannut paikallislehtien kirjoittelua lisääntyneestä ilkivallasta, erityisesti Klaukkalassa. Ilkivaltaa en missään nimessä hyväksy, mutta on syytä miettiä ilkivallan syitä. 

1. Järkevä tekeminen puuttuu. Ei tiedetä, mitä elämältä halutaan. On tylsää..

2. Vanhemmilla ei ole aikaa, kiinnostusta tai mahdollisuutta kiinnostua nuoren menemisistä.

3. Yhteisöllinen tekeminen on jäänyt vähemmälle internet- aikakaudella. Liikutaan (ehkä?) pienemmissä porukoissa, jolloin mahdollisuus tehdä ilkivaltaa jää pienemmän porukan tietoon.

Kun syyt ovat tiedossa - niitä on paljon enemmän kuin tässä osaan luetella - voidaan lähteä miettimään ratkaisua näihin. Itse haluan ottaa nuoret mukaan vaikuttamaan.

Olen uuden äärellä. Pakko tunnustaa, olen vierastanut ajatusta siitä, että kirjoitan omia ajatuksiani ja näkemyksiäni julkisesti Internettiin. Aikaisemmin uskoin vakaasti, että riittää että on "hyvä tyyppi" ja tekee työnsä 110%. Se ei enää riitä.

Nyt kuitenkin rohkaistun, kunnallisvaalien alla. Olen ehdokkaana, ja tämä on tapa jakaa näkemyksiäni. Toisaalta myös saada palautetta lukijoilta.

Täältä tullaan :)